Varmuusvarasto.fi

Tässä blogimerkinnässä esittelen tuotekuvauksessa käyttämäni kuvauspöydän. Samalla sen kautta selostan, millaisia kuvausjärjestelyjä käytän Varmuusvarasto.fi-verkkokauppani ja elektroniikkatuotteita maahantuovan Preparator Oy:ni tuotekuvaustarpeisiin.

Tavoitteena tuote valkoisella taustalla

Perinteisin mahdollinen verkkokaupan tuotekuva lienee kuva tuotteesta valkoisella taustalla. Tausta saattaa olla hivenen harmahtava tai kokonaan valkoinen.

Oma tavoitteeni on kuvata tuotteet kauttaaltaan täysin valkoisen taustan päällä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ja tylsyydessään valkoinen tausta täyttää monta vaatimusta

• Valkoinen tausta ei tarjoa mitään kiinnekohtaa, jonne katse voisi karata pois pääasiasta, eli esiteltävästä tuotteesta
• Valkoinen tuotekuvan tausta istuu saumattomimmin useimpiin nettisivujen taustaväreihin
• Valkoinen tuotekuvan tausta ei näytä harmaan suttuiselta puhtaan valkoisellakaan nettisivulla
• Täysin valkoinen tausta on aina yhtä valkoinen, jolloin tuotekuvien välillä ei ole helposti silmiin pistävää tummuusvaihtelua
• Valkoinen tausta osaltaan minimoi kuvien jälkikäsittelyyn tarvittavan ajan määrää

Tuotekuvauspöytä

Kuvauspöytä ei itsessään ole tärkeä, vaan se, millaisen kuvausprosessin se mahdollistaa.

Kuvauspöytä on 75 cm leveä ja 75 cm korkea. Runko on suunniteltu ilman työkaluja purettavaksi ja kokoon taiteltavaksi. Ilman tätä vaatimusta rungon voisi toteuttaa vieläkin yksinkertaisemmin.

Pöydän rungon toteutuksessa käytetty metalliputkesta ja -liittimistä koostuva komponenttijärjestelmä on jokaisen tee-se-itse -rakentelijan toiveuni. Sen avulla pöytä olisi ollut helppo kasata metritavarasta itsekin. Mukavuussyistä runko on kuitenkin valmistettu ruutupaperille vapaalla kädellä rustaamani piirustuksen pohjalta Putkiaivot Oy:ssä Salossa.

Alun perin kuvauspöydän päällä oli takareunastaan ylös mutkalle taivutettu läpikuultava valkoinen muovilevy. Malli oli plagioitu suoraan tehdasvalmisteisista kuvauspöydistä. En kuitenkaan ollut tyytyväinen alkuperäiseen versioon tai paremminkin siihen valaisutekniikkaan, jonka se salli. Ongelmana nimittäin on, että kun kuvattava kappale asetetaan alta ja takaa taustavalaistun levyn päälle, on kappaleella taipumus näyttää juuri siltä, että sen takaa paistaa valoa, eli kappaleen ala- ja sivureunat kylpevät alhaalta tulevassa valossa. Se ei mielestäni ole erityisen luonnollinen tapa nähdä esineitä. Jos taustan yrittää valaista hiukankaan puhtaanvalkoiseksi, kuvattavan kappaleen ääriviivat häviävät helposti taustaan. Kun kuvan taustan joutuu jättämään hiukan harmaaksi, se näyttää sotkuiselta ja alakuloiselta muutoin kirkkaanvalkoisella nettisivulla. Lisäksi valokuvan taustan kirkkaus vaihtelee kuvasta toiseen pienenkin valaistuseron vaikutuksesta.

Kuvauspöydän tausta

Pienen tuumailun jälkeen suunnitelma B oli korvata taivutettu muovilevy suoralla lasilevyllä, jonka päälle kuvattava kappale asetetaan.

Lasilevyä käytettäessä valkoinen tausta on kaukana irti kuvattavasta kappaleesta. Sen ansiosta taustalevyn voi ylivalottaa ilman, että samalla tulisi automaattisesti ylivalottaneeksi myös kuvattavan kappaleen. Eli toisin sanoen kappaleen ja taustan valaistusta on mahdollista säädellä toisistaan melko riippumattomasti. Taustaa ei silti voi ylivalottaa mielin määrin. Pyrin pitämään taustan enintään aukon tai kaksi ylivalotettuna.

Kuvauspöydän valkoinen taustalevy on kolmen millin Kapa-levyä. Kahden Kapa-levy-kappaleen välisen sauman päällä on valkoinen kartonki sauman epätasaisuutta tasoittamassa.

Kuvauspöydän päälilevy

Lasinen pöytälevy on kooltaan 75 cm x 140 cm x 4 mm. Se on alkujaan IKEAn kirjoituspöydän kansilevy.

Lasiliikkeessä määrämittaan leikattu karkaisematon neljän millin lasilevy maksaa reilut 50 euroa neliö.

Lasilevy on suorakulmion muotoinen siksi, että silloin edestä ylhäältä kuvattaessa lasilevyn takareuna ei yleensä tule kuva-alueelle. Kuvassa reuna saattaisi näkyä tummana poikittaisena raitana, jonka poistaminen vaatisi työlästä kuvankäsittelyohjelmalla kikkailua.

Levy on kiinnitetty runkoon jousipuristimilla.

Ylävalo

Kuvauspöydän yläpuolella on suurehko sateenvarjo Photek PHSL54 Umbrella – Softliter II – 46″.

Salamalaitteena on kameraan kytkettäväksi tarkoitettu Nikon SB-28, joka laukaistaan orjakennolla. David Hobbyn Strobist.com-sivustoa lukeneet näkevät heti, mistä oppia on ammennettu.

Jalusta on monikäyttöinen Impact Multiboom Light Stand/Reflector Holder. Suuren sateenvarjon aiheuttama kiertosuuntainen kuorma koettelee kuitenkin sen painokapasiteetin rajoja. Poikkivarren toisessa päässä vastapainona on Kinesis Photo Gearin SafariSack™ I -hernepussi.

Taustan valot ja kartongit

Kuvauspöydän valkoinen tausta valaistaan oheisessa kuvassa etualalla olevien kahden Nikon SB-24 -salamalaitteen kanssa. Yhdessäkin riittäisi tehoa, mutta kahdella salamalaitteella on helpompi valaista tausta tasaisesti. Toinen salama osoittaa taustalevyn etualalle, toinen taka-alalle.

Jos taustan valaisuun käyttää vain yhtä salamaa, jokin taustan osa tulee melkein väkisin valaistua niin paljon muita alueita voimakkaammin, että siitä alkaa heijastua häiritsevästi valoa kuvattavan kappaleen ala- ja sivureunoille.

Yksi orjakenno on kytketty laukaisemaan molemmat salamat, jotka on kiinnitetty putkirunkoon pienten kuulapäiden ja Manfrotto Super Clampien kanssa. Rungon putki, johon taustan salamat on nyt kiinnitetty, on ylimääräisistä putkikomponenteista tehty jälkiasennus, jonka purkaminen vaatii kuusiokoloavainta. Halutessaan senkin voisi muuttaa ilman työkaluja purettavaksi.

Putkirungon etuosan sivuille ja alas on kiinnitetty mustia A3-kartonkiarkkeja, joilla vähennetään kuvattavan kappaleen alaosaan heijastuvan valon määrää.

Sivuvalot

Sivuvalot valaisevat kuvattavaa kappaletta sivuilta ja edestä. Softboxit eli tasovalot tasoittavat salamoiden valoa.

Vasemmalla: Nikon SB-28 -salamalaite, orjakenno, SP Studio Systems Collapsible EZ Softbox – 22×22″ sekä lattaraudasta itse tehty kiinnityskappale.

Oikealla: Nikon SB-700 -salamalaite, PC-synkkajohto kameraan sekä Lastolite Ezybox Hotshoe Softbox, 38cm x 38 cm.

Molemmissa Manfrotto 3373 -jalusta.

Oheisessa kuvassa näkyy myös ylävalon sateenvarjon sivuille ja taakse ripustettu valkoinen harsokangas, joka osaltaan tasoittaa valoa.

Ylä- ja sivuvalot sekä harsokangas muodostavat melkoisen kattavan “valoteltan” kuvattavan kappaleen ympärille. Tämä on yleensä helppo ja nopea ratkaisu saavuttaa toimiva valaistus suurimmalle osalle tuotteista.

Toisinaan on kuitenkin tarpeen asettaa esimerkiksi musta tai valkoinen kartonki kappaleen viereen kuvan ulkopuolelle valoa ja heijastuksia kontrolloimaan. Etenkin hyvin kiiltävät kappaleet vaativat erityishuomiota. Kirja Light – Science & Macic on erinomainen lähde näiden asioiden opiskeluun.

Tuotekuva

Tämä kuva on otettu yllä olevalla kokoonpanolla.

Vasemmalla Nikon AF Micro-Nikkor 100 mm f2.8, jota käytän suurimpaan osaan kuvista. Keskellä Nikon AF Micro-Nikkor 60 mm f2.8, jota tulee käytettyä lähinnä silloin, jos joutuu kuvaamaan suuria kappaleita jyrkästi yläviistosta, jolloin kameran kolmijalasta loppuu pituus pidempää polttoväliä käyttäessä.

Oikealla X-rite Colorchecker Passport -värikortti, josta lisää myöhemmässä blogimerkinnässä.

Kamerana käytän Nikon D200 -digitaalijärjestelmäkameraa. Kuvien hallinnointiin ja käsittelyyn käytän Adobe Lightroom -ohjelmaa, jolla monia kuvankäsittelyn vaiheita voi helposti automatisoida. Muihin työläämpiin kuvankäsittelyohjelmiin joudun turvautumaan vain hyvin harvoin.

Vaihtoehtoja valaistukseen

Mikään ei estä käyttämästä tätä kuvauspöytätyyppiä myös halogeenivalojen kanssa. Työmaavalot ovat edullinen tapa päästä alkuun. Googlella löytyy runsaasti ohjeita niiden käyttämisestä valokuvausstudiossa.

Käyttämiini kameran salamalaitteisiin verrattuna oikeissa studiosalamoissa olisi ennen kaikkea se etu, että niissä on jatkuvasti päällä olevat ns. muotoiluvalot, jotka auttavat hahmottamaan, miltä valo lopullisessa kuvassa tulee näyttämään. Ilman muotoiluvaloja kuvatessa joutuu välillä ottamaan muutaman koekuvan enemmän.

Artikkelisarja

Tämä on tuotekuvausta käsittelevän blogimerkintäsarjan toinen osa. Ensimmäisessä osassa pohdin tuotekuvia yleisellä tasolla otsikolla “Verkkokaupan tuotekuvat“